Ja alkaa väsyttää
Syksyn edetessä vauhti tuntuu kiihtyvän ja päivät lyhentyvän. Tehtävälistat kasvavat. Auringonvalo vähenee. ja alkaa väsyttää.
Meidän elämissä on paljon kaikkea, missä pitää suoriutua hyvin, panostaa, tehdä enemmän, olla enemmän ja pärjätä paremmin.
Tämän kaiken lisäksi suuri osa meistä käyttää aika paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. Siellä me nähdään muiden onnistumiset, elämän kohokohdat ja arjen kiiltokuvaa. Harvemmin näemme epäonnistumisia, keskeneräisyyttä tai väsymyksen kaiken sen takana. Sitä alkaa huomaamatta verrata omaa elämää, ja syntyy ajatus, että oma tekeminen ei ole koskaan riittävää. Aina löytyy niitä, jotka tekee, suorittaa ja suorastaan elää paremmin, ja alkaa väsyttää.
Jeesus sanoo:
”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon” Matt. 11:28
Tuo kohta muistuttaa minua siitä, että Jumalan edessä ei tarvitse suorittaa. Minulle kirkko on levähdyksen ja hengähdyksen paikka, vaikka samalla se onkin työpaikka. Täällä omaankin mieleen muistuu se, ettei kaikkea tarvitse jaksaa yksin. Arjen kiireet ja murheet saavat hetkeksi unohtua, ja voi vain olla.
Jospa tällä viikolla tärkein asia ei olisikaan se, mitä saat aikaan, vaan se, että malttaisit levätä. Sinun arvosi ei riipu siitä, kuinka paljon jaksat tai saat aikaan.
Siunattua viikkoa.
