Kohdataan, kutsutaan, osallistutaan
Iloisin ja avoimin mielin.
”Lähtekää rauhassa, palvelkaa Herraa ja toinen toistanne iloiten”. Jumalanpalveluksen lähettämissanat saavat minut aina toivomaan, että osaisinpa kulkea oikealla tavalla lähimmäisteni rinnalla. Kohdata ja auttaa erilaisia ihmisiä ilo matkassani. Me jokainen voimme vaikuttaa toinen toistemme hyvinvointiin arjen pienten kohtaamisten kautta: myötätuntoisella katseella, lempeällä hymyllä, iloisella tervehtimisellä, positiivisella juttelulla ja hyvillä teoilla.
Vanhustenviikon teemana oli tänä vuonna Arjen kohtaamiset. Teema muistuttaa, että hyvä arki ei synny vain rakenteista, palveluista ja järjestelmistä, vaan aidosta kohtaamisesta. Katseesta, kuulluksi tulemisesta, siitä, että joku pysähtyy. Hyvä vanhuus rakentuu pienissä hetkissä. (Vanhustyön keskusliitto)
Miten kohdata henkilö, joka ei näe?
Minulta kysytään aika ajoin, miten kohdata henkilö, joka ei näe? Näkövammaisen henkilön kohtaamista ei tarvitse jännittää.
- Kiinnitä huomio: Puhuttele henkilöä nimellä ja voit samalla koskettaa häntä kunnioittavasti esimerkiksi olkapäästä. Tervehtiessä voit esitellä itsesi: ”Moi, Marika tässä. Kiva tavata, onko sinulla hetki aikaa jutella?”
- Ole silminä: Kohtaamisissa näkevä henkilö toimii kaksikon silminä: kertoen, mitä ympärillä tapahtuu, ja muistaen kertoa myös silloin, kun aikoo itse poistua paikalta.
Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista, joista:
- 74 % on heikkonäköisiä
- 21 % sokeita
- 5 %:lla vammaisuuden astetta ei ole määritelty
Tällä hetkellä suurin osa maamme näkövammaisista on heikkonäköisiä ja iäkkäitä, noin 45 000 henkilöä. Ennusteiden mukaan väestömme ikääntyy, ja Suomessa tulee tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän iäkkäitä näkövammaisia. Näkövammaisen henkilön voi tunnistaa sinivalkoisesta näkövammaismerkistä, valkoisesta kepistä tai opaskoirasta. (Näkövammarekisteri 2023, Näkövammaisten liitto)
Näkövamman vaikutukset arkeen
Tarja Huttusen tutkimus (2018) ”Näkö menee, mitä jää?: Yli 80-vuotiaiden naisten kokemuksia elämää kuormittavista ja kannattelevista tekijöistä” (luettavissa verkossa tästä linkistä) on todella puhuttelevaa luettavaa. Tutkimuksen mukaan vanhuksen näkövamma saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen, masennukseen ja jopa itsemurhaan.
- Kuormittavat tekijät: Yksinäisyys ja traumaattiset muistot alensivat eniten tutkimushenkilöiden elämänlaatua. Lisäksi yhteiskunnan digitalisoituminen aiheutti kaikille tutkimushenkilöille alempiarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta.
- Kannattelevat tekijät: Elämää kannatteleviksi tekijöiksi nousi kuusi osa-aluetta: jäljellä olevan näön antama tuki, sosiaaliselta ympäristöltä ja yhteiskunnalta saatu tuki, liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus sekä hengellisyys.
Seurakunnan tuki ja toiminta
Seurakuntayhtymässämme järjestetään ikäihmisille monipuolista toimintaa, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan. Lisäksi diakoniatyössä toteutetaan säännöllisesti erityisesti juuri näkövammaisille ikäihmisille kohdennettua toimintaa:
- vertaistuellista Hetki-ryhmää
- leiripäiviä, retkiä ja kirkkopyhiä
Tilaisuuksista ja tapahtumista tiedotetaan kirkollisissa ilmoituksissa ja seurakuntayhtymän nettisivuilla. Aina voi tiedustella myös suoraan työntekijöiltä.
Kaikkien ikäihmisten ei ole mahdollista osallistua yhteiseen toimintaan sairaudesta tai muusta syystä johtuen. Tällöin voi toivoa seurakunnan työntekijän henkilökohtaista tapaamista, kuten puhelintapaamista tai koti- tai laitoskäyntiä. Pappi tai diakoniatyöntekijä voi tuoda ehtoollisen myös kotiin.
Kohdataan lähimmäisiämme arjessa, iloiten!
Kutsutaan toinen toisiamme mukaan.
Ettei kukaan jäisi yksin.
Siunauksin,
diakonissa Marika G.
Vanhustyö, näkövammaistyö
